Kuvittelen itseni jo asumaan upeaan hirsitaloon radan varressa; sijoittelen mielessäni meidän huonekaluja paikoilleen, suunnittelen remontteja, valitsen maaleja ja tapetteja ja silmäilen sisustuslehdistä taloon sopivia sisustusideoita. Tuntuu, että olen löytänyt uuden kotini ja toivon sormet ja varpaat ristissä ja peukut pystyssä, että mies asiaa harkittuaan pääty kanssani samalle kannalle. Ette usko, kuinka vaikea on antaa toiselle harkintarauha, kun kokoajan tekisi mieli hihkua ja hehkuttaa talon upeutta.
Talounelmaan kytkeytyy toinen pitkäaikainen haaveeni: oma hevonen. Oikean talon löytyminen on tärkeintä, mutta toivon, että uuden kodin sijainti mahdollistaisi hevosen hankkimisen. Jotta tallimatkoihin ei kulu aikaa, haluan hevosen joko omaan pihaan tai kodin välittömään läheisyyteen. Unelmatalossani ei ole riittävän suurta tonttia hevosen pitoon, mutta naapurissa on talli ja keittiön ikkunasta voi ihailla ulkoilevia hevosia. Soittelin muutama päivä sitten tallin omistajalle ja kyselin mahdollisuutta sijoittaa hevonen hänen talliinsa. Tilaa kuulemma on ja muutenkin omistaja suhtautui hyvin positiivisesti ehdotukseeni. Viime päivät olenkin talounelmoinnin lisäksi surffannut ahkeraan netin hevossivuilla.
Meillä on ollut myös aihetta pieneen juhlaan: sain uuden työpaikan :) Juhlan kunniaksi haettiin ruokaa lempiravintolastani Marusekistä ja jälkkäriksi herkuteltiin Suklaamarenki-blogin innoittamana suklaa-suolapähkinäkakulla, jonka resepti löytyy Jotain Sinistä-blogista.
