Tämä maalaistalo sai talojahtimme suuntautumaan paljon kauemmas Tampereesta kuin oltiin suunniteltu. En vain voinut vastustaa talon julkisivua, kattolyhtyä, pariovia ja ruutuikkunoita. Ihan pelkkä päähänpisto ei uusi aluevaltaus ollut, sillä vaihtoehtona Tampereen seudulle olemme miettineet sijoittumista lähemmäs miehen lapsuudenmaisemia Etelä-Suomessa. Lisäksi meillä on ollut haaveissa maalaistalo, jonka tontti mahdollistaisi eläinten ottamisen; pari hevosta, iso vahtikoira ja kanoja ainakin alkuun.
Talo on neljän hehtaarin suuruisen pientilan päärakennus. Tontilla on myös vanha navetta ja ulkorakennus. Talo sijaitsee rauhallisessa maalaismaisemassa, mutta kuitenkin vain viiden kilometrin päässä palveluista. Idyllisestä ulkonäöstään huolimatta talo ei ihan osu yhteen toiveidemme kanssa: se on lautarunkoinen ja rakennettu 40-luvulla. Asuinpinta-alaa talossa on noin 100 neliötä kahdessa kerroksessa ja yläkerrassa lisäksi rakentamatonta korkeaa tilaa, jonka käyttöön ottamalla neliöitä olisi noin 120.
Talo oli luonnossakin yhtä idyllinen kuin kuvissa. Astuessamme pariovista sisään kuistille, olin vielä tyytyväinen, mutta seuraavan oven takana odotti pienoinen pettymys. Kuistin jälkeinen lämmin eteinen oli pieni ja ahtaaseen tilaan aukesi eteisen pariovien lisäksi neljä ovea. Pikkuruisen eteisen jälkeen näimme vieläkin pienemmät pesutilat, jotka oli sijoitettu oudosti tupakeittiön leivinuunin taakse. Vaatekaapin kokoiseen tilaan oli ahdettu vessa, suihku ja sisäsauna. Alakerran muut tilat olivat mukavat: iso tupakeittiö, pieni olohuone ja kaksi kamaria. Tupakeittiössä oli suuri leivinuuni ja puuhella ja kamareissa kaksi pönttöuunia ja puuhella. Pönttöuuneista toinen oli ihastuttava pikkupönttöuuni, joita näkee harvemmin.
Talossa oli yhtä huonetta lukuunottamatta lautalattiat ja viimeisessäkin huoneessa muovimaton alta pilkisteli puuta. Vanhat ovet ja ikkunat oli säilytetty. Puunväriset lattiat, katot ja puolipaneelit kukkatapeteilla höystettynä tekivät tunnelmasta turhan mökkimäisen, mutta se nyt olisi helposti korjattavissa pienellä pintaremontilla. Ikkunat oli paikoin päästetty todella huonoon kuntoon, mikä sai epäilemään kosteutta rakenteissa. Ikkunoiden pintaan oli myös tiivistynyt runsaasti kosteutta, mikä kieli lämmön karkaamisesta harakoille.
Yläkerrassa oli yksi makuukamari ja loput rakentamatonta, korkeaa vinttitilaa. Sinne saisi rakennettua toisen makuukamarin ja pienen oleskeluaulan. Ikkunatkin tilassa oli jo valmiina.
Talo on ehdottomasti harkitsemisen arvoinen. Remontoitavaa siinä riittää, mutta toisaalta olemme etsineetkin kunnostettavaa kohdetta. Eniten talossa arveluttaa seinärakenteiden ja perustusten kunto ja mahdollinen kosteus rakenteissa.
Jotain hyvää: tilan koko, vanhat ovet ja ikkunat, puulattiat, tupakeittiö ja leivinuuni, kaksi hormia, korkea yläkerta, kehittämiskelpoinen navetta.
Jotain huonoa: perustusten kunto, mahdollinen kosteus rakenteissa, pesutilat, lahovauriot ikkunoissa.