tiistai 22. helmikuuta 2011

Pökköä pesään ja lämpöä tupaan

Eli pitkä pohdinta erilaisista lämmitysmuodoista.

Pitkään jatkunut pakkanen panee miettimään, kuinka oman vanhan talon saisi sitten aikanaan pysymään kätevimmin lämpimänä. Villasukat kuuluvat tietty vanhassa talossa asiaan, mutta olisi mukava, jos talvella ei tarvitsisi pitää toppatakkia sisällä. Vannoutunein perinnerakentaja valitsee tietysti perinteisen puulämmityksen, mutta koska arkielämä on nykyään niin erilaista kuin sata vuotta sitten, omasta mielestäni paras ratkaisu olisi vanhan ja uuden lämmitystekniikan liitto, jossa muistetaan huomioida vanhan talon ominaispiirteet.

(klikkaa alta Lisätietoja lukeaksesi koko tekstin)


Puulämmitys on perinteinen lämmitysmuoto ja varma valinta, kunhan pitää tulisijat kunnossa ja puuta varastossa. On mahtanut taas tänäkin talvena sähkökatkojen aikaan harmittaa muutamaa vanhan talon omistajaa, jotka ovat poistaneet tulisijat ja vaihtaneet ainoaksi lämmitysmuodoksi sähkön.

Puulämmityksen yhtenä huonona puolena on lämmityksen aikatauluttaminen. Työssäkäyvän voi olla haastava saada talo lämpimäksi silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin, eli aamulla herätessä ja illalla töistä palatessa. Jos uuniin laittaa tulet aamulla, on lämpö parhaimmillaan työpäivän aikana. Samoin, jos tulet laitetaan työpäivän jälkeen, on nukkumaan mennessä mukavan lämmin ja aamulla herätessä viileämpää.

Vaikka säännöllisellä lämmittämisellä saisi uuneihin ja hirsiseiniin varattua riittävästi lämpöä tasaisen lämpötilan ylläpitämiseksi, jää puulämmityksen huonoiksi puoliksi vaivalloisuus ja sitovuus. Uunien lämmitys vie aina oman aikansa, ja mitä suurempi talo ja enemmän uuneja, sitä enemmän uunien lämmittäminen vie tietysti aikaa. Jos talo jää tyhjilleen esimerkiksi viikonloppureissun ajaksi, kestää taas jonkun aikaa, että lämpötilan saa pysymään tasaisena.

Itse en valitsisi puulämmitystä ainoaksi lämmitysmuodoksi ainakaan suureen taloon, mutta ehdottomasti käyttäisin tulisijoja osana lämmitystä. Tulisijojen säännöllinen käyttö kylmään vuodenaikaan on varmin tapa pitää ne toimintakuntoisina, mikä on erityisen tärkeää siinä vaiheessa, jos muut lämmitysmuodot ovat pois pelistä sähkökatkon vuoksi.

Kaikki muut lämmitysvaihtoehdot nojaavat enemmän tai vähemmän sähköön. Suora sähkölämmitys oli oman aikansa ilmiö ja houkutteli varmaan vaivattomuudellaan. Nykyajan sähkönhinnoilla - ei kiitos. Suorallekin sähkölämmitykselle on kuitenkin vielä paikkansa: itse valitsisin lämmitysmuodoksi lattilämmityksen sähkövastuksella, jos esimerkiksi kylmä kuisti halutaan muuttaa lämpimäksi. Tällöin, jos kuisti pääsee kylmenemään esimerkiksi sähkökatkon aikana, ei sähkövastuksissa ole samanlaista riskiä jäätymisestä johtuvaan rikkoutumiseen kuin vesikiertoisessa lattialämmityksessä.

Myös keskuslämmitys, useimmiten vesikiertoinen, voi olla sähkölämmitteinen. Vaihtoehtoisesti keskuslämmitys voidaan hoitaa esimerkiksi öljyllä, pelleteillä tai nykyään tosi suositulla maalämmöllä. Keskuslämmitykseen valitsisin ehdottomasti nykyisistä vaihtoehdoista maalämmön. Muutos esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön on käsittääkseni melko mutkaton.

Yleisin keskuslämmitysmuoto lienee vesikiertoiset patterit. Ilmeisesti edullisuuden ja huollon helppouden vuoksi vesipattereita käytetään edelleen paljon ainakin kerrostaloissa. Sisustuksellisesti patterit ovat mielestäni rumat ja hankalat, mutta jos sellaiset talossa jo on, niin tuskin lähtisin systeemiä purkamaan. Jos keskuslämmitystä lähdettäisiin rakentamaan tyhjästä, valitsisin lähinnä esteettisin perustein vesikiertoisen lattia- tai kattolämmityksen. Maalaisjärjellä ajatellen laajemmalle alalle levitetty lämmitysjärjestelmä antaisi myös tasaisemman lämmön kuin pistemäinen. Kaksikerroksisessa talossa sijoittaisin lämmitysputket ehkä välipohjaan: alakerrassa kattolämmitys ja yläkerrassa lattialämmitys. Tällöin minimoituisi paitsi harakoille valuva lämpö myös riski, että vesikiertoinen järjestelmä jäisi pakkaselle alttiiksi sähkökatkon aikana.

Ilmalämpöpumput ovat viime vuosina tulleet ilmeisesti aika suosituiksi vanhoihin rakennuksiin. Yhtenä syynä on varmaan edullisuus: systeemi vaatii melko edukkaan laitteen lisäksi reiän seinään ja sähköä. Ilmalämpöpumppujen soveltuvuudesta näille leveysasteille ollaan montaa mieltä ja joidenkin mielestä se sopii Suomen sääolosuhteissa ainoastaa jäähdyttämiseen kesähelteillä. Itse en vanhaan taloon valitsisi ilmalämpöpumppua, koska lämmittämisen ohessa se sotkee talon ilmanvaihtoa. Painovoimainen eli luonnollinen ilmanvaihto (joka on siis vanhassa talossa luonnostaan) perustuu paitsi oikeanlaisten rakenteiden tai ilmanottoaukkojen kautta saatavaan korvausilmaan myös huonetilan alipaineeseen. Jos alipaineistettuun tilaan pusketaan koneellisesti ilmaa, ilmanpaine nousee, eikä korvausilmaa enää tule yhtä tehokkaasti ja ilmanvaihto kärsii.

Poistoilmalämpöpumppu puolestaan voisi olla oiva lisä vanhan talon lämmityksessä, jos käytetään tulisijoja. Poistoilmalämpöpumppu nimensä mukaisesti poistaa ilmaa ulospäin, mikä on oikea suunta vanhan talon ilmanvaihdon kannalta. Poistoilmasta kerättyä lämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttöveden lämmityksessä. Tällaisen ratkaisun voisin valita, jos se on riittävän tehokas ja selkeästi alentaa käyttöveden lämmittämisen kustannuksia. Muuten ratkaisu menee omasta mielestäni vähän lvi-hifistelyksi, eikä siksi sovi vanhan talon henkeen.

Loppuun haluaisin vielä korostaa, että en ole alan ammattilainen ja siksi nämä ovat omia mielipiteitäni ilman vankkoja perusteita.  Pohdinta perustuu omiin, eri lähteistä poimittuihin tietoihin vanhan talon lämmittämisestä ja samassa taloudessa asuvalta talotekniikan inssiltä saatuihin tietoihin moderneistä lämmitysratkaisuista.

Kuulisin mielelläni lukijoiden kokemuksia vanhan talon lämmittämisestä. Erityisesti kiinnostaisi kuulla, jos jollain on kokemusta tuosta vesikiertoisesta latti-/kattolämmityksestä.

Myös muissa blogeissa on pohdiskeltu hiljattain lämmitystä ja energiataloutta. Parolan asemalla kerrotaan siirtymisestä maalämpöön. Blogeista Päivänpesän elämää ja Rekous löytyy tosielämän esimerkit vanhan talon sähkökulutuksesta.

33 kommenttia:

Kirsi kirjoitti...

Mutta mitäs jos on tilanne, että löydät talon, jossa on vanhat lattia- ja kattolankut? Ne lankut on meinaan 5-10cm vahvoja, niiden taakse on vähän hullua laittaa lämmityskiertoa ne kun eristää sen aika tehokkaasti. Ja sekin puoli on, että sit sun pitäis kajota tosi paljon siihen lattia- tai kattorakenteeseen, ne lämmitysputket meinaan tarvii sen lämpöä siirtävän/varaavan kerroksen joko betonia tai kipsilevyä... tästä syystä ei ollut meidän vaihtoehto kuin pesuhuoneessa, jossa rakenne on muutenkin erilainen.

Ja ilmalämpöpumppuhan ei varsinaisesti tuo ilmaa ulkoa vaan vain kierrättää sitä, mutta tekee kuitenkin ylipaineen siihen tilaan missä on, ja se ei ole tosiaan hyvä asia. Myöskin nuo laitteet pitäisi puhdistaa kuukauden(!) välein, ettei sen keräämät ja kasvattamat homeitiöt olisi vaaraksi asukkaille. Ja viilennyksestähän muistetaan nyt sit se, että se saa rakenteen toimivaan päinvastoin, eli höyrynsulullinen rakenne pitäisi kesien ajaksi kääntää ympäri, ettei tule vaurioita... hengittävässä rakenteessa vaara ei ole niin suuri, mutta kyllähän tuo viilentäminen puskee sitä kosteuttaa siihenkin, vaikka se sieltä sitten aikaa myöten kuivuukin. Mutta ennen onkin ajateltu, että kun seinärakenne (ja alapohja) imee kosteutta jonkin verran muina vuoden aikoina, niin kyllä se kesän aikana kuivuu... mutta jos sit viilennetään, niin koskas se sit kuivuu?

Poistoilmalämpöpumppua ei mielestäni saa käyttöön kuin koneellisen ilmanvaihdon yhteydessä? Ja koneellinen ilmanvaihtohan ei vanhaan rakennukseen kuulu, paitsi jos kaikki on remontoitu umpeen (höyrynsulut, uudet ikkunat jne.)

Ja samaa mieltä, että takat, pöntsät, puuhellat jne. ehdottomasti käyttöön talvisin... ne lämmittää ja hoitaa samalla sen painovoimaisen ilmanvaihdon:).

Niina kirjoitti...

Meillä alakerrassa on tosi kylmä kovilla pakkasilla. Mulla on sukat ja kahdet villasukat päällekäin. Uunit on käyttökiellossa, onneksi niitä on alhaalla kaksi. Voin nyt jo kuvitella sen lämmön, kun kesällä korjataan ne. Eli uuneja aiotaan käyttää lämmönlähteenä, vaikka meillä on kyllä sähköpatteritkin alhaalla. Ne on nyt päällä, mutta eivät riitä.
Alhaalla meillä on vanha lautalattia lankkuineen joten siellä ei oo lattialämmitystä paitsi pesuhuoneessa jonka rakenne on eri.
Alhaalla edellinen omistaja on lisäeristänyt lattiaa lisäämällä purua tai oisko siellä puhallusvillaa, mut kuitenkin.
Se ei kyllä riitä kun lattialankkujen raoista vetää ! ja nurkista kanssa :D
Uunit uunit, ne ois nyt niin ihanat !
Ylhäällä meillä on lattialämmitys, siellä on uusi lautalattia -joten onnistuu lämmittämään sen oikein hyvin.
Ei oo niin paksua lankkua kun alhaalla :)

Ollaan myös eristetty lumella kivijalkaa mut nehän täytyy sitten keväämällä kärrätä pois kivijalasta.

Tosin, meillä kun on jonkun verran lämpövuotoa niin hieman säädellään lämmitystä kelien mukaan ettei kokoa ajan pärise lämmin ilma harakoille.

Muutoin -ei ilmalämpöpumppua eikä koneellista ilmanvaihtoa. Meillä ainaskaan. Ikää talolla on semmoset sata vuotta :)

Rouva Kukko kirjoitti...

Villasukat, uunit ja sähkö tai maalämpö, niillä pärjää. Meilläkin lämmitetään pääasiassa uuneilla, sähköpatterit on vanhat ja ne on lisänä eli just erityisesti hyvät kun ollaan poissa kotoa. Ne pitää peruslämmön päällä. Uuneilla muuten saa talon tosi nopeasti lämpimäksi, jos on ollut poissa ja talo on viilentynyt. Vanhoihin taloihin kuuluu talvieristeenä villasukat. Uuneilla lämmitys toimii meillä koska olen kotona, jos molemmat kävisivät töissä, meilläkin olisi varmasti patterit kovemmalla käytöllä.
Minäkään en ole erityisen ihastunut noihin lämpöpumppuihin, mies sellaisen tahtois, joten ehkä sellainen tulee, tosin näissä pienissä huoneissa siitä ei ole hyötyä, kun ilma ei pääse kiertämään vapaasti. Mies myös harkitsi maalämpöä veden lämmittämiseen ja siinähän on myös energiansäästöä kun käyttövesi lämpiää esim. maalämmöllä. Meille tuli eteiseen lattialämmitys, kun siihen tuli laatat, muuten luotetaan puhallusvillaan ja villasukkiin. Meillä on myös varaus pattereille olemassa ja olemme ajatelleet, että jos niitä on pakko laittaa, tehdään niille kotelointi, jolloin ne saa tosi nätisti piiloon.
Ja näin lumisena talvena ei ole pulaa talon ulkopuolisesta eristysmateriaalista, lumi kivijalan päällä on estänyt hyvin vetoa lattianrajoissa.

Liisa kirjoitti...

Kiitos Kirsi, Niina ja Rouva Kukko, kun jaoitte omia kokemuksianne.

Kirsiltä tuli tosi hyviä pointteja! Lattialämmitystä ei tosiaan suositella lankkulattialle. Aika yleinen suositus taitaa olla, ettei yli 28 mm paksun puutavaran alle kannata laittaa lattialämmitystä. Ja sama tietty kattolankkujen kanssa.

Minulle olikin ihan uusi tieto, että lattialämmitysputket tarvitsisivat betonia tai kipsilevyä siirtämään/varaamaan lämpöä. Jos näin tosiaan on, niin se on silloin meilläkin poissuljettu vaihtoehto. Metsänkylän Navetan sivuilta nopsaan bongasin, että siellä ei ainakaan mainita tällaista vaatimusta. Täytyykin selvitellä lisää.

Niina, osaatko kertoa tarkemmin, miten teillä on tehty yläkertaan lattialämmitys? Onko siellä välipohjaan laitettu eristeiden ja lämmitysputkien lisäksi jotain?

Noista kylmistä lattioista yksi perinnerakennusihminen vinkkasi, että ensimmäisenä kannattaa irrottaa lattialistat ja tilkitä seinän ja lattian väli mahdollisimman tiiviiksi.

Se on tosi, että lattialämmityksen tekeminen vaatii aina lattioiden avauksen ja se on iso homma, johon ei kannata ihan huvikseen ryhtyä. Eri asia tietty, jos lattiat avataan joka tapauksessa esim. eristeiden lisäämistä/vaihtoa varten.

Itse en tykkää yhtään pattereista ja koitan niitä parhaani mukaan vältellä, mutta satunnaisen lisälämmönlähteenä ne on tietty käteviä. Kiinteiden pattereiden asennuksessa tarvitsee puuttua paljon vähemmän rakenteisiin kuin lattialämmityksen kanssa. Ja kuten Rouva Kukko sanoi, niin patterit voi aina häivyttää silmältä koteloimalla.

Tuota poistoilmalämpöpumppua koitin selvitellä lisää. Ei se ollutkaan ihan niin yksinkertainen kuin kuvittelin. Aattelin, että se on vaan vastaavanlainen pömpeli kuin ilmalämpöpumppu, mutta PILP tarvitsee tosiaan toimiakseen poistokanavan ja poistoilmaventtiilit. Eli ei ole oikein vanhaan taloon istuva ratkaisu, vaikka ei kuulemma vaadikaan välttämättä tiivistämistä ja kokonaan koneellista ilmanvaihtoa.

Tosi hyvä huomio tuokin, että nyt kun lunta on (joidenkin mielestä jopa enemmän kuin tarpeeksi), niin sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää eristykseen.

Lämmityksen haasteellisuus on muuten yksi asia, mitä vanhaa taloa halajavan kannattaa harkita ihan tosissaan. Vanhassa talossa joutuu lämmityksen eteen näkemään paljon enemmän vaivaa kuin vaikka kaukolämmitetyssä kerrostaloasunnossa.

Katja kirjoitti...

Meillä sähköpattereiden pysymistä puolsi myös se, että niiden termostaatit reagoivat nopeiten vaihtuviin lämpötiloihin. Eli ne napsahtaa aika nopeasti pois päältä kun lämmitetään uuneja ja toisinpäin. Ne oli edullinen investointi, myös se pitää ajatella, maksaako maalämpö koskaan itseään takaisin jos kaikki systeemit pitää tehdä alusta alkaen uudestaan. Vanhaan taloon on aina kalliimpi tehdä kuin uuteen.
Uunien lämmittäminen onnistuu töidenkin jälkeen ja lämpöä riittää myös yöksi, tosin olet oikeassa, aamulla voi olla jo viileämpää :))

Jutta kirjoitti...

Meillä on nykyisellään vanha öljykattila vesikiertoisilla pattereilla ja pyrkimyksenä vaihtaa se maalämpöön. Vanhat patterit voi jäädä paikoilleen, mutta silti on melkoisen hintava urakka luvassa. Naapuri oli vaihtanut öljylämmityksen kaukolämpöön ja vinkkasi että nykytiedolla olisi vaihtanut pelletteihin. Nyt talon (rintamamiestalo) keskellä on kylmä hormi, joka kuulemma kylmentää koko taloa. Me ollaan haaveiltu että kun öljykattilan poiston myötä vapautuu yksi hormi, laittaisimme pönttöuunin olohuoneeseen. Ilmeisesti siinä on joskus sellainen ollutkin, mutta on poistettu.

Hyvä Mieli kirjoitti...

Mielenkiintoista tekstiä Sinulla!

Liisa kirjoitti...

Katja, oot kyllä ihan oikeessa siinä, että sähköpatterit on kaikkein yksinkertasin ja ainakin lyhyemmällä aikavälillä kustannustehokkain ratkaisu lisätä lämmönlähteitä vanhaan taloon. Isommat rempat maksaa aina enemmän ja tarttee laskea, kuinka äkkiä ne maksaa itsensä takaisin.

Jutta, voin hyvin kuvitella, että käyttämätön hormi hohkaa ikävästi kylmää. On kyllä harmi, että vanhoja tulisijoja on paljon purettu pois tarpeettomina. Mut saahan siihen sitten tosiaan uuden tilalle suht vaivattomasti.

Kiitos, Hyvä Mieli :)

Anonyymi kirjoitti...

Meillä on ns uusi talo. Rakennettu 2001 ja meillä on puulämmitys, toki sähkö on myös mutta sillä ei lämmitetä.

Mimmu

Mari kirjoitti...

Sullahan on mielenkiintoinen blogi tällaiselle vanhan talon remontoijalle;) Meillä on tehowatti-härveli teknisessä tilassa, mutta edelleen vähän lämmitysmuodon kanssa pohdinnat meneillään... Maalämpöäkin ollaan mietitty, järveenkin saisi vaikka putket;) Alakertaan laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys, koska on kyseessä kuitenkin kellaritila. Lisäksi on sitten tulossa aurinkopaneelit, viisi tulisijaa löytyy ja sähköpatterit lisäksi tarpeen mukaan. Suht lämmintä on riittänyt tänä talvena, ihan oon yksillä villasukilla pärjännyt, ja lapsilla ei oo sisällä villiksiä ollenkaan;)

Sini kirjoitti...

Olen vaikuttunut blogistasi! :)

Liisa kirjoitti...

Hei Mimmu, Mari ja Sini, tervetuloa mukaan :)

Kirsi kirjoitti...

No noitten lämmitysputkien kanssa voi käyttää vissiin myös semmoisia alumiinilevyjä tms. mutta mä en kyllä henk.koht. laittaisi lattialämmitystä vanhojen lankkujen kanssa, ja jos talossa olis vanhat lankut, niin en kyllä lattialämmityksen takia niitä vaihtaisi "hammastikkuihin". Enkä mä en pidä noita meidän pattereita mitenkään rumina... ja onhan niitä uusia vanhan näköisiäkin esim. http://www.purmo.com/fi/tuotteet/jaeradiaattorit/delta-laserline.htm

Ja metsäkylän navetan sivuilla puhutaan rossilattian kanssa pelkästään sähkölämmityksestä, sehän tulee sellaiseen mattoon (muovia) mikä jakaa lämpöä. Ja taas isossa (ja ei niin lämmönpitävässä) rakennuksessa ei taida olla järkeä tehdä noin suurta remonttia ja laittaa sähkölämmitysvastukset lattiaan... edullisena investointina sähköpatterit puoltaa paikkaansa lisä- tai varalämmityksenä.

Mutta jos taas on se tilanne, että talossa on jo valmiiksi valettu betonilaatta ja se on kunnossa, niin silloinhan voi vesikiertoisen lattialämmityksen laittaa siihen ja lankut päälle, kuten metsäkylän navetan remontti oli ilmeisesti tehty.

Ja ilmalämpöpumppu tai PILP tms. laite joka puhaltaa ilmaa muodostaa aina vähintään paikallisen ylipaineen, joka ei hirsirakennukselle ole hyvä asia... ylipaine painaa kosteuden sinne hirsirakenteeseen.

Ja me ollaan tyytyväsiä maalämpöön, Markon isäkin katsoi vuoden verran meidän talon sähkönkulutuslukemia ja vaihtoi öljylämmityksen maalämpöön; yksi päivä meni kun putki kaivettiin viereiseen peltoon ja toinen kun maalämpöpumppu liitettiin öljyn tilalle. Pelletin me ainakin hylkäsimme, kun laite ja siilo olis maksanu saman verran kuin maalämpö ja lisäksi vielä se miten paljon pelletit maksaa (ja siilolle olis pitäny olla paikka missä se on hyvä täyttää, poltin nuohota neljä kertaa vuodessa ja pellettien hinta vain jatkaa nousuaan). Että Jutta miten naapuri perusteli mielipiteensä, saisko se jostain edullisesti pellettejä vai?

Habankorppu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Liisa kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Liisa kirjoitti...

Kiitos Kirsi ja Habankorppu kommenteista!

Kirsi, en minäkään missään tapauksessa uhraisi lankkulattiaa lattialämmityksen takia. Meillä se on ollut pohdinnassa juurikin tuossa tämän hetken ykköskohteessa, jossa on lautalattiat, jotka joudutaan todennäköisesti jossain vaiheessa avaamaan. Varsinkin välipohja, kun talossa on ollut aiemmin kattovuoto, joka on paikoin päässyt vuotamaan välipohjaan asti, eikä sitä ole tutkittu vuodon korjaamisen jälkeen.

Kyllä tuo keskuslämmitys pattereilla on tekniikan ja asennuksen näkökulmasta ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto. Mun täytyis vaan päästä yli patteri-inhosta :) Tuollaiset uusvanhat patterit olis ulkonäöltään ihan jees, mutta mua häiritsee se, että ne sanelee kalusteiden sijoittelua. Esim. sohvathan usein suositellaan sijoitettavaksi riittävän etäälle lämmönlähteistä.

Maalämpöä mekin ollaan ajateltu lämmönlähteeksi lähinnä vaivattomuutensa vuoksi. Pelleteistä olen kans kuullut, että on vaivalloisempi ratkaisu. Jutan naapurin tapauksessa taisi olla kyse siitä, että vertasi kaukolämpöä pelletteihin. Puukeskuslämmitystä ei olla tarkemmin kartoitettu. Jotenkin se tuntuu vaivalloiselta ratkaisulta verrattuna maalämpöön.

Kirsi, PILP:ja on kuulemma nykyään kahdenlaisia. Alkuperäinen PILP on kerännyt poistoilmasta lämpöä, joka on sitten hyödynnetty esim. käyttöveden lämmityksessä. Tällainen PILP tekee alipaineen, mutta vaatii tosiaan poistoilmakanavan ja venttiilit (suomeksi siis reikiä kattoon). Nykyään on markkinoilla PILP:ina myytäviä ilmanvaihtokoneita, jotka käyttää kerätyn lämmön huoneilman lämmittämiseen, eli puhaltavat takaisin ja aiheuttavat näin ylipainetta. Kyllä siinä saa tavallinen pulliainen olla tarkkana, mitä ostaa, kun samalla nimikkeellä myydään kahta erilailla toimivaa laitetta, joista jälkimmäinen ei oikeastaan ole edes poistoilmalämpöpumppu vaan ilmanvaihtokone.

Habankorppu, meilläkin on isäntä suunnitellut agregaattia tai muuta vastaavaa vararatkaisua, että saisi pumput pidettyä käytössä lyhyen sähkökatkon ajan. Maalla kun ei voi sähköäkään pitää itsestään selvyytenä. Ja siksi kannattaa pitää ne tulisijatkin käyttökunnossa.

Ps. Pystyykö näitä kommentteja muuten muokkaamaan jossain? Tein kirjoitusvirheen ja siksi poistin edellisen ja kommentoin uudelleen.

Kirsi kirjoitti...

Taidat nyt habankorppu vähän liioitella tuota massiivista lämmitystarvetta, mun blogissa on kun selaat vähän taaksepäin niin ihan oikeaa faktaa sähkönkulutuksen muodossa.

Toki pitäähän ilmavuodot saada kuriin, jos sellaisia on... mutta kyllä edellisessä ysäri rivitalossa oli paljon suurempi lämpöenergiankulutus, vaikka olikin ihan sitä mineraalivilla käytetty (ja muuten samanpaksuisesta eristekerroksesta jos puhutaan niin mineraalivillalla ja puukuitueristeellä on sama U-arvo).

t. kyllä insinööri tietää;)

Kirsi kirjoitti...

Ja lisäys vielä tuohon painovoimaisen ilmanvaihdon toimimattomuuteen kesällä... sen takia kesällä avataan se ilmahormi ja kissanluukut. Sen mukavampaa rakennusta kuin hirsitalo kesällä ei ole keksittykään:).

Habankorppu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Liisa kirjoitti...

Vanhojen talojen lämmitystarpeeseen vaikuttaa tottakai se, miten taloa on ylläpidetty. Jos eristeitä ei ole tsekattu sitten rakentamisen ja ikkunanpokat on tiivistämättä, niin varmana on lämpövuotoa.

Näiden puutteellisesti hoidettujen vanhojen talojen takia moni luulee vanhoja taloja kylmiksi energiasyöpöiksi.

Liisa kirjoitti...

Kirsi saa omalta osaltaan vastata, mistä koulusta on oppinsa saanut, mutta pikaisesti Panu Kailan Talotohtorista lukaistuna puukuituvillalla (selluvilla) ja mineraalivillalla on kutakuinkin sama lämmönjohtavuusarvo (lambda-arvo). Myös huokoinen puukuitulevy pääsee suht samoihin lukemiin. Sahanpurulla arvo on huomattavasti heikompi, mutta en usko, että Kirsi tarkoitti puukuitueristeellä purua.

Kirsi kirjoitti...

Johan täällä tuntuu, että aletaan menemään hekilökohtaisiin loukkauksiin... mutta vastaan kuitenkin. Eli ainakin energiatodistuksiakin tehneenä tiedän, että puukuitueristeellä (tämä ei ole sahanpurua, jos et tiennyt), joka on yleensä jauhettu sanomalehtipaperista, ja mineraalivillalla on lähes sama lämmönjohtavuusarvo, kuten Liisa jo kirjoittikin. Lisäksi sillä voi tehdä rakenteet hengittävinä.

Puun ja mineraalivillan lämmönjohtavuus ei ole sama, ihan oikein... mutta mielestäni liioittelit todella räikeästi puun huonoutta, puulla kun taas on muita hyviä ominaisuuksia.

Ja voin kertoa, että meillä ainakin piipussa on keskimmäisenä ilmahormi, jonka avaamme kesäisin. Ja me emme tarvitse ilmalämpöpumppuja viilentämään, hirsi kun varaa kylmää öisin ja luovuttaa sitä sitten päivisin ja pitää talon viileänä, viime kesänä pitkälle heinäkuun puoliväliin asti.

Ja teknikkona varmasti tiedät, että modernissa talossasi kesäisin keinotekoisesti viilennetyksi ajaksi siirrät sen höyrynsulkumuovin sinne ulkopintaan... senhän pitää aina olla siellä lämpimällä puolella toimiakseen oikein.

Ja onneksi olkoon vain satavuotiaan talon peruspilaamisesta;).

Liisa kirjoitti...

Hyvä Habankorppu, kiinnitäthän jatkossa huomiota kommenttiesi sävyyn, jotta keskustelua voidaan käydä hyvässä hengessä :)

Mi-Ma kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Habankorppu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Habankorppu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Habankorppu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Liisa kirjoitti...

On hienoa, että asiasta syntyy keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Blogin pitäjänä toivon kuitenkin, että jokainen kirjoittaa jatkossa viestinsä siten, ettei kukaan koe viestiä lukiessaan tulleensa loukatuksi. Samoin toivon, että keskustelu pysyy sävyltään sellaisena, ettei moderointia tarvita :)

Palatakseni varsinaiseen keskusteluun, jossa luiskahdettiin jo vähän eristämisen puolelle. Puukuitueriste on ihan hyvä vaihtoehto tuoda esille, kun puhutaan eristemateriaalien lämmönjohtavuudesta. Itse en näe kovin mielekkäänä verrata suoraan hirren ja mineraalivillan lämmönjohtavuutta (joka on siis hirrellä heikompi), koska hirrellä on materiaalina rakennuksessa erilainen funktio kuin pelkällä eristemateriaalilla. Sahanpurua ja mineraalivillaa sen sijaan voidaan mielestäni suoraan verrata lämmönjohtavuuden näkökulmasta ja siitä lienemme kaikki yhtä mieltä, että sen vertailun sahanpuru häviää.

Eristämisessä ja varsinkin vanhan talon lisäeristämisessä täytyy kuitenkin huomioida muutakin kuin eristemateriaalin lämmönjohtavuus. Jos vanhaa taloa halutaan remontoida perinnerakentamisen keinoin, on tärkeä huomioida eristemateriaalin hengittävyys. Lisäksi on hyvä tietää esimerkiksi eristemateriaalin paksuuden vaikutus alkuperäisen rakenteen kastepisteeseen.

Eristämistä käsittelen todennäköisesti blogissa laajemminkin jossain vaiheessa, viimeistään sitten, kun on aika pohtia oman talon remonttia, mutta toki aiheesta voidaan tässäkin yhteydessä keskustella :)

Liisa kirjoitti...

Kas Habankorppu kerkesikin kommentoida sillä välin, kun tavasin omaa tekstiäni. Selvyyden vuoksi, kirjoitin siis oman tekstini lukematta Habankorpun viimeisimpiä viestejä.

Liisa kirjoitti...

Arvoisa Habankorppu, on hienoa, että tuot mielipiteesi mukaan keskusteluun, mutta toivoisin sinun vielä vähän kiinnittävän huomiota kirjoituksesi sävyyn. Minun on näin sivustakatsojana sanottava, että ymmärrän, jos Kirsi kokee kirjoitustapasi paikoin loukkaavana.

Kirsin kirjoituksissa tuli esiin useita perinnerakentajien keskuudessa paljon käsiteltyjä asioita, jotka eivät siis näin ollen perustu yksittäisen ihmisen tunteisiin ja tuntemuksiin vaan asioista enemmän tietävien tutkimuksiin aiheesta.

En tiedä, mihin Habankorppu tarkalleen ottaen viittaat kuopassa asumisella, mutta "perinnerakentajiksi" itseään tituleeraavat vanhojen talojen ystävät harvoin ovat kiinnostuneita modernista lvi- ja jäähdystystekniikasta, koska sen sovittamisessa vanhaan taloon on tutkimustiedon valossa olemassa riskinsä. Oma miehenikin on modernin talotekniikan asiantuntija, mutta vanhan talon kanssa koitamme valita ratkaisut siten, että ne eivät muodosta riskiä vanhan talon rakenteille.

Jos vanha talo on seissyt pystyssä jo 100 vuotta, niin jotain on aikanaan tehty oikein. Siksi me vanhoihin taloihin höyrähtäneet koitamme omalta osaltamme varmistaa, että talon elinkaari jatkuu vähintään toiset saman verran ja siksi olemme paikoin valmiit luopumaan joistain moderneista mukavuuksista :)

Habankorppu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirsi kirjoitti...

Habankorppu: "Vanhan hirsi tai purueristeisen talon johtumisesta ja vuotoilmasta aiheutuva lämmitystarve on massiivinen verrattuna nykyaikaisiin taloihin."
-Kuten blogin aihepiiristä on saattanut tähän mennessä ja myöskin minun kommenteistani huomata pyrkimys ei olekaan saavuttaa vanhassa talossa nykyaikaisen talon tasoa monessakaan asiassa (eristepaksuudet, ilmavaihto jne.).

Liisa: "Kirsin kirjoituksissa tuli esiin useita perinnerakentajien keskuudessa paljon käsiteltyjä asioita, jotka eivät siis näin ollen perustu yksittäisen ihmisen tunteisiin ja tuntemuksiin vaan asioista enemmän tietävien tutkimuksiin aiheesta."
-Varmasti on tunteitakin mukana, mutta olen pyrkinyt luomaan käsitykseni asiasta eri tietolähteiden avulla, kuten Liisa viittasikin.

Habankorppu: "Sisustuslehtien ja blogien vanhat hirsihuvilat ovat ihan kivoja, mutta niihin käytetty työmäärä, saattaa romuttaa liian ruusuiset unelmat. Eriasia on jos on riittävästi varallisuutta, että remontit voidaan toteuttaa kohtuu ajassa ammattilaisten avulla."
-Omasta mielestäni vanhojen talojen remontit on siitä loistavia, että vanhoja työtapoja ja periaatteita noudattamalla voi kunnostaa omaa kotiaan. Kunnostamisen voi tehdä melko edullisestikin, mutta aikaa menee varmasti enemmän, mutta se on elämäntavan valinta kysymys.

Habankorppu: "Kannattaa vähän varoa sellaisia asiantuntijoita joilla ei oikein ole referenssejä."
-Kannatan myöskin ehdottomasti kritiikkiä asiantuntijoiden ja kaikkien muidenkin kirjoittamien ja puhumien kommenttien suhteen, oli referenssejä tai ei.

No kissanluukut nyt ei tosiaan varsinaisesti liittynyt samaan asiaa, toin sen ilmi kun kerroin mitä muita muutoksia me teemme kesäisin. Ensin kirjoitin samaan kohtaan, että me otamme kesäisin sisälasit pois ikkunoista, joista ne saa, mutta jätin sen kuitenkin lopulta pois.

Ei ollut tarkoitukseni vedota henkilökohtaisuuksiin ja jättää vastaamatta, ja vastasinki nyt tuohon kissanluukku-kysymykseen yllä. Ja olen oman osani asunut muissakin kuin hirsitalossa, ettei siitä ole kysymys, omistan tälläkin hetkellä kerrostaloaunnon 70-luvun elementtikeroostalosta.

Ja olen samaa mieltä kuin Liisa, ei ole mielekästä verrata hirttä ja mineraalivillaa keskenään, koska niillä on aivan eri tehtävät rakennuksessa. Hirren lisäksi voidaan käyttää, jos halutaan parantaa lämmöneristystä, ulko- tai sisäpinnassa esim. puukuitueristettä tai puukuitulevyä.

Ja voin helpottaa oloasi Habankorppu, meiltä löytyy pesuhuoneesta, joka on rakennettu museoviraston korjauskorttia soveltaen ikään kuin huoneeksi huoneen sisälle, koneellinen poisto ja lisäksi höyrykaapista vesi poistuu suoraan viemäriin, niin ja saunaa meillä ei ole sisällä käytössä. Ja ei, en ole ole kiinnostunut omalta osalta modernista LVI- tai jäähdytystekniikasta, kiitos tarjouksesta kuitenkin.

Hetan ja Hiskin huseeraukset kirjoitti...

Osuin tänne googlatessani tietoa vanhan talon lämmitysjärjestelmistä. Mistä ihmeestä olette keksineet tuon ilmalämpöpumppu aihauttaa ylipainetta-jutun? Toivottavasti kukaan ei ota tosissaan.
Eihän pumppu voi muodostaa ylipainetta jos ilmankierto tilassa on hyvä.